Suurkuluttaja-analyysi

Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että pieni joukko asiakkaista aiheuttaa suurimman osan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Palvelujen tehokkaan tuottamisen näkökulmasta onkin tärkeää tarkastella määrällisesti paljon palveluja käyttäviä henkilöitä ja löytää toiminnan organisoimisen kannalta erityisiä kehittämiskohteita. Vaikka suurkuluttajia on viime vuosina tarkasteltu monissa tutkimuksissa, niin juurikaan ei ole selvitetty miten tämän ryhmän hoitotoiminta tulisi organisoida ja millaisia vaikutuksia uudelleen organisoinnilla olisi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Kainuun ja Keski-Suomen alueella paljon sote-palveluja käyttävät asiakasryhmät sekä identifioida ja validoida parhaat mahdolliset, kokonaisedullisimmat, kehitysmallit palveluiden tuottamiseksi tulevaisuudessa. Tutkimuksen tulosten on tarkoitus toimia valtakunnallisesti kehittämispäätösten tukena ja tarjota tarvittavaa tietoa uudistusten pohjaksi.

Suurkuluttaja-analyysi ja merkittävimpien potilasryhmien hoitotoiminnan analysointi sekä kehittäminen

Date

03/201506/2016. Project ended.

Funding

Sitra
KSSHP
Jyväskylän kaupunki
Kainuu
Jyväskylän yliopisto

Introduction

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/51199/978-951-39-6754-3.pdf?sequence=1

Results

Toni Ruohosen radiohaastattelu 20.6.2016: Uusi malli tuo satojen miljoonien säästöt sote-menoihin

Toni Ruohonen Sitran seminaarissa 17.6.2016: Millainen sote-palvelujen asiakas on ja millaisia palveluita hän tarvitsee?

Blogikirjoitus 16.6.2016: Mitä tiedämme sote-asiakkaista ja heidän palvelutarpeistaan

***

LOPPURAPORTTI VALMISTUNUT: Soten suurasiakkaiden palvelut hajallaan

Kallein 10 % asiakkaista aiheuttaa yli puolet kustannuksista

Paljon sote-palveluita käyttävien asiakkaiden palvelukokonaisuuteen kuuluu terveydenhuollon lisäksi sosiaalihuollon palveluita ja Kelan rahoittamia palveluita. Kokonaisuuden hallinnassa on paljon tekemistä, koska asiakkaat ovat hyvin erilaisia ja monet kustannuksista linkittyvät toisiinsa lainsäädännön kautta.

Näin todetaan juuri julkaistussa ”Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kainuun sote) ja Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus (JYTE) -kuntien paljon sote-palveluita käyttävien hoitotoiminnan analysointi sekä kehittäminen” -hankkeen loppuraportissa. Hankkeen toteutukseen ja tuloksiin voi tutustua tarkemmin täältä: linkki raporttiin.

Tutkimusaineistoa koottiin kahdelta alueelta, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja Keski-Suomen Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus (JYTE) -kuntien alueelta. Aineisto sisälsi perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon ja Kelan sairausvakuutuslain mukaisten korvausten ja tulonsiirtojen tapahtumakohtaista asiakasdataa, sekä lisäksi sosiaalihuollon palveluiden vuositasoista kustannustietoa asiakaskohtaisesti.

Aineistosta haettiin data-analyysin menetelmillä tarkempaan tarkasteluun eniten kustannuksia aiheuttava kymmenen prosenttia väestöstä, sillä ko. väestömäärän palvelukäytöstä muodostuu merkittävä osa kustannuksista. Kainuun soten asiakkaista kallein kymmenen prosenttia aiheuttaa 62 prosenttia ja vastaavasti JYTEn kuntien asiakkaista 68 prosenttia kokonaiskustannuksista. Tarkastelua jatkettiin tutkimalla, kuinka moni henkilöistä kuuluu pitkäaikaisesti kahden vuoden aikana paljon kustannuksia aiheuttaviin: JYTEn asiakkaista 60 prosenttia ja Kainuun soten 53 prosenttia olivat kalliita myös vuonna 2014. Jatkotarkasteluun valittiin tämä joukko, joka on siis 6 ja 5,3 prosenttia alueiden väestöpohjasta. Kustannusten osalta tämä ryhmä aiheutti JYTEn kuntien alueella 520 miljoonaa euroa kahden vuoden aikana (49 prosenttia kokonaiskustannuksista) ja Kainuun sotessa 231 miljoonaa euroa (39 prosenttia kokonaiskustannuksista).

Paljon palveluita tarvitsevat käyttävät satoja erilaisia hoito- ja palveluketjuja

Suurimmalla osalla hoito- ja palveluketju sisälsi kolmea erilaista kustannuslajia: sosiaalipalvelut, Kelan sairausvakuutuslain perusteella maksettavat korvaukset ja tulonsiirrot sekä terveyspalvelut. Myös toiseksi yleisin yhdistelmä oli alueiden välillä samansuuntainen: Kelan korvaukset ja tulonsiirrot sekä terveyspalvelut. Asiakaskohtaisia palvelunkäyttöyhdistelmiä tarkasteltaessa todettiin, että kahden vuoden aikana paljon palveluita tarvitsevat käyttävät satoja erilaisia hoito- ja palveluketjuja.

Pitkäaikaisesti paljon palveluita käyttäviä verrattiin myös vain yhden vuoden aikana paljon palveluita käyttäneisiin. Yhden vuoden aikana paljon palveluita käyttävien kustannuksissa selkeimpänä erona oli se, että erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon osuudet ovat suurempia ja vastaavasti sosiaalipalveluiden osuus on pienempi.

Suomessa on paljon tietoa ja erilaista osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmiin ja palvelutehtäviin liittyen. Tietoon perustuvilla analyyseilla on mahdollista ymmärtää paremmin asiakkaiden tarpeita ja nostaa esille tärkeitä kehittämiskohteita.

Erilaisia palveluja tarvitsevien hoito- ja palveluketjun kokonaisvaltainen suunnittelu ja koordinointi on keskeistä, mikäli halutaan saavuttaa säästöjä, mutta turvata myös asiakkaan oikea-aikainen palvelujen saanti.

- Asiakkaiden motivointi parempaan terveyskäyttäytymiseen ja osallistumismahdollisuuksien lisääminen palvelukehitykseen toisivat kokonaisuudesta paremman. Digitaalista tietoa olisi suotavaa käyttää myös terveydenedistämistoimintaan, suosittelee projektipäällikkö Reija Kuoremäki Jyväskylän yliopistosta.

Tutkimushankkeen yhteistyötahoina toimivat Jyväskylän yliopisto, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän kaupunki, Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja Kela.

Kirjoittajat:

Projektipäällikkö Reija Kuoremäki, puh. 0400 247685, reija.c.kuoremaki@jyu.fi  
Vastuullinen johtaja Toni Ruohonen, puh.  040 5251044, toni.ruohonen@jyu.fi
Data-analytiikan asiantuntija Juha Soikkeli, puh. 040 805 4585, juha.t.soikkeli@jyu.fi



***

Uudella mallilla satojen miljoonien säästöt sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin

Data-analytiikalla ja simulointimallinnuksella saadaan arvioitua uudistusten vaikutuksia ilman työläitä kenttäkokeiluja. Sote-asiakasdataan pohjautuvan simulointimallin perusteella havaittiin satojen miljoonien eurojen säästöpotentiaali: kokonaisvaltaisen hoitosuunnitelman ja eri ammattiryhmien välisen saumattoman yhteistyön lisäämisen avulla voidaan tehostaa toimintaa. Myös muita sote-uudistusta tukevia ratkaisuja mallintamalla saadaan esille käyttökelpoiset kehityskohteet sekä niiden tuottamat säästöt.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksessa on tärkeää ymmärtää asiakkaan monimuotoiset palvelutarpeet ja palvelujen käyttö sekä löytää ratkaisut, joilla pystytään tarjoamaan jokaiselle asiakkaalle oikea-aikainen palvelu asuinpaikasta riippumatta. Usein uudistukset tehdään luottaen asiantuntijoiden näkemyksiin sen sijaan, että hyödynnettäisiin kokonaisvaltaisia, tietoperusteisia toiminnan analyysejä. Etenkin useampia toisiinsa liittyviä muutoksia tavoiteltaessa tarvitaan mahdollisimman tarkkoja ennusteita: hoitoprosesseja pitää tarkastella kokonaisuuksina. Kalliiden ja pahimmassa tapauksessa epäonnistuvien käytännön kokeilujen sijaan ratkaisuehdotuksia voidaan simuloinnin avulla testata laskennallisesti ns. virtuaaliympäristössä.

Jyväskylän yliopiston Agora Centerissä tartuttiin haasteeseen. Tutkijatohtori Toni Ruohosen tutkimusryhmä keräsi kattavan aineiston Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kainuun sote) sekä Keski-Suomen Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen (JYTE) kuntien alueilta vuosilta 2013-2014. Aineistoon koottiin erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon lisäksi Kelan sairausvakuutuslain mukaiset korvaukset ja osa tulonsiirroista sekä sosiaalipalveluista ympärivuorokautiset palvelut, kotihoidon, toimeentulotuen, lastensuojelun palvelut ja perheneuvonta sekä muita toimintakykyä ja itsenäisyyttä tukevia palveluita eri asiakasryhmille.

Hoitosuunnitelmia ja yhteistyötä parantamalla saavutettavissa jopa puolen miljardin euron säästöt

Sekä data-analytiikan että asiantuntijatyöpajojen avulla visioitujen uudistusten arvo saatiin mitattua simulointimallinnuksen menetelmillä myös rahassa. Tarkasteluun otettiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumaton yhteistyö, erikoisalat ylittävä yhteistyö, päivystyskäynnit ja niiden tarpeellisuus sekä matkajärjestelyt kodin ja palvelujen välillä. Tulos on merkittävä: kahden vuoden aikana on mahdollista saavuttaa miljoonien eurojen säästöt. Keski-Suomessa JYTE-alueen säästöpotentiaali on 10-13 miljoonaa euroa (6-8 %) ja Kainuun soten alueella vastaava säästöpotentiaali on 5-6,5 miljoonaa euroa (7-9 %).

Skaalattaessa tämä koko maan väestöpohjalle se tarkoittaa noin 500 miljoonan euron säästöjä. Laskennassa käytetyn simulointimallin vieminen käytäntöön vaatisi kokonaisvaltaisen hoitosuunnitelman tekemistä ja eri ammattiryhmien välistä saumatonta yhteistyötä. Tarkastelussa saadut kustannushyödyt koskevat pidemmän aikaa paljon palveluja tarvitsevien ryhmää eli alle kymmentä prosenttia alueiden väestöstä. Laajentamalla vastaavia tarkasteluja myös muihin asiakasryhmiin tulokset ovat aivan eri suuruusluokkaa. Tehokkaamman toiminnan lisäksi myös asiakastyytyväisyys voi kasvaa: parempia hoitotuloksia, vähemmän matkustamista ja siten vähemmän asiakkaille koituvia kustannuksia.

Kahden rinnakkaisen tutkimushankkeen aktiivisina yhteistyötahoina toimivat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän kaupunki ja Sosiaali- ja terveysministeriö sekä päärahoittajina Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja Kela.

Kirjoittajat:

Projektipäällikkö Reija Kuoremäki, vastuullinen johtaja Toni Ruohonen ja data-analytiikan asiantuntija Juha Soikkeli.

Hankkeista lisätietoja antavat:

Vastuullinen johtaja, tutkijatohtori Toni Ruohonen, Jyväskylän yliopisto toni.ruohonen@jyu.fi 040 5251044

Johtava asiantuntija Lea Konttinen, Sitra lea.konttinen@sitra.fi 029 4618298

Tieto- ja viestintäyksikön päällikkö, tutkimusprofessori Hennamari Mikkola, Kela hennamari.mikkola@kela.fi 020 6341890

Kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä maire.ahopelto@kainuu.fi 044 7773033

Kehittämisjohtaja Silja Ässämäki, Jyväskylän kaupunki silja.assamaki@jkl.fi 050 5685831

Kehittämispäällikkö Asko Rytkönen, Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri asko.rytkonen@ksshp.fi 014 2691675

Neuvotteleva virkamies Liisa Heinämäki, Sosiaali- ja terveysministeriö liisa.heinamaki@stm.fi 029 5163040

Professori Pasi Tyrväinen, Jyväskylän yliopisto pasi.tyrvainen@jyu.fi 040 5408646

People

Read more

Toni Ruohosen esitys projektista Peurungassa 15.4.2015 

Share |