Pientä suuressa

Jyväskylän lukiokoulutukselle rakennetaan kaksi 1200 opiskelijan kampusta. Tilat tehdään osittain vanhaa saneeraamalla ja osittain uutta rakentamalla. Näiden suurten kampusten tilasuunnittelu yhdistetään kokonaisvaltaiseen oppimisympäristösuunnitteluun, jonka ytimenä ovat henkilökohtaiset ja pienyhteisölliset oppimisympäristöt suuressa lukiossa.

Pientä suuressa - Henkilökohtaiset ja pienyhteisölliset oppimisympäristöt suuressa lukiossa

Date

04/201506/2016. Project ended.

Funding

Opetushallitus
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä

Introduction

Jyväskylän Normaalikoulu

Results

Joustavat oppimistilat     

Uudet pedagogiikat ja aktiiviset työtavat asettavat uudenlaisia vaatimuksia koulujen fyysisille oppimistiloille. Joustavuuden ja muunneltavuuden lisääminen nähdään luonnollisena ratkaisuna tarjottaessa tulevaisuuden tarpeet täyttäviä oppimisympäristöjä ja niiden fyysisiä tilaratkaisuja (esim. Kuuskorpi, 2012). Tilojen joustavuudella pyritään lisäämään käyttäjän valintamahdollisuuksia koulun tilojen, laitteiden ja välineiden osalta. Muunneltavuus tarkoittaa ensisijaisesti rakennuksen sisäisiä tilamuutoksia, tilojen yhdistelemistä toisiinsa ja niiden luonteen muuttamista sijoittamalla kalusteet uudelleen. (TEKES, 2011.) Pientä suuressa - tutkimus- ja kehittämishankkeessa tarkastelimme oppimistilojen joustavuutta ja muunneltavuutta erilaisten oppimistiloihin liitettyjen ulottuvuuksien kautta. Kirjallisuuteen ja käyttäjäkokemuksiin perustuen pyrimme selvittämään, mitä oppimistilojen joustavuus oppimistilasuunnittelussa tarkoittaa. Samalla peilasimme tuloksia käyttäjäkokemustutkimuksiimme (esim. Mäkelä, Lundström & Mikkonen, 2015; Lievonen & Vesisenaho, 2013). Tavoitteena oli luoda virikkeitä ja apuvälineitä oppimistilojen suunnitteluun.

Oppimistilojen viitekehykset toimivat hyvin tilojen joustavuutta tarkasteltaessa. Ne tarjosivat mahdollisuuden tarkastella tilojen joustavuutta kokonaisvaltaisesti eri näkökulmista. Lopuksi syntyivät kuvaukset neljästä joustavuuden eri ulottuvuudesta (fyysinen, pedagoginen, emotionaalinen ja virtuaalinen) sekä teesit oppimistilojen joustavuuden lisäämiseksi.

 

Teesit oppimistilojen joustavuuden lisäämiseksi

1) Yhteisluominen - käyttäjät mukaan suunnitteluun

Ottamalla käyttäjät mukaan suunnitteluun heti alusta asti saadaan luotua tiloja, jotka tukevat toimintaa ja perustuvat käyttäjien tarpeisiin. Yhteinen suunnittelu lisää myös käyttäjien omistajuuden tunnetta uusista tiloista, jolloin ne otetaan helpommin käyttöön.

2) Demo-ajattelu – rohkeutta kokeiluun

Uusia ideoita ja niiden toimivuutta kannattaa ensin kokeilla pienimuotoisesti. Hyvät ja toimivat ratkaisut voidaan myöhemmin laajentaa koskemaan koko koulua. Joustavuus ei saa olla pois tilojen käytettävyydestä.

3) Tilan mahdollisuuksien tiedostaminen – hyvät käytänteet jakoon

Uusien tilojen käyttäjiä tulee kannustaa kokeilemaan uuden tilan rajoja ja mahdollisuuksia. Hyviä käytänteitä voidaan jakaa esimerkiksi yhteisen blogin kautta tai yhteisten tapaamisten yhteydessä.

 Musican yhteissuunnittelu  

Oppimistilojen joustavuuden ulottuvuudet

Fyysinen joustavuus

Oppimistilojen fyysinen joustavuus näyttäytyy vaatimuksena tilojen avoimuudesta, monikäyttöisyydestä ja muunneltavuudesta. Huomio kiinnittyy erityisesti monipaikkaisiin oppimistiloihin, joissa korostuvat erilaisten tilojen yhdistelymahdollisuudet sekä tilojen välinen tila-ajattelu. Tilojen fyysiseen joustavuuteen liittyvät oleellisesti myös tarkoituksenmukaisen äänimaiseman ja valaistuksen suunnittelu.

Pedagoginen joustavuus

Oppimistilojen suunnittelu tapahtuu eri lähtökohdista kuin tähän saakka ja tämä tarkoittaa jokaisen oppimistilan kalustuksen, sisustuksen ja teknologian määrittämistä uudelleen käyttäjän tarpeiden pohjalta – erityisellä ajatuksella, että kaikki tilat ovat oppimistiloja eikä kaikkien tilojen tarvitse olla samasta muotista. Pedagoginen joustavuus näyttäytyy suunnittelussa vaatimuksina siitä, minkälaisia oppimisen ja opettamisen (vuorovaikutuksen) tapoja tilassa halutaan edistää, ja miten kalustus ja välineet voivat niitä tukea. 

Virtuaalinen joustavuus

Virtuaalinen joustavuus tarkoittaa painopisteen muutosta kiinteistä ATK-luokista muuntojoustaviin tiloihin ja jopa paikasta riippumattomaan opiskeluun.. On myös muistettava, että teknologia uudistuu nopeasti ja tulevaisuuden tarpeita ei voida tarkasti ennustaa, mikä edellyttää joustavia ja muuntuvia ratkaisuja sekä hyvää verkkoinfrastruktuuria.

Emotionaalinen joustavuus

Tila tarjoaa esteettisiä elämyksiä, välittää havaintoja ja aistimuksia, tarjoavat mahdollisuuksia liikkua, tutkia ja toimia sekä mahdollistavat vuorovaikutuksen toisten tilassa olevien kanssa. Emotionaalinen joustavuus liittyy viihtyvyyteen, omistajuuden tunteeseen ja visuaaliseen estetiikkaan. 

Lisää:

Joustavien oppimistilojen verkkomateriaali suunnittelun tueksi. Jyväskylä 2015.

Joustavat oppismistilat. Tulevaisuus haastaa oppimisen, Jyväskylä, 2016

Partners

  • Opetushallitus
  • Jyväskylän koulutuskuntayhtymä / Jyväskylän lukiokoulutus 


Read more

Jyväskylän lukiokoulutukselle rakennetaan kaksi 1200 opiskelijan kampusta, jotka otetaan käyttöön vuoden 2017 alussa. Tilat tehdään osittain vanhaa saneeraamalla ja osittain uutta rakentamalla. Näiden suurten kampusten tilasuunnittelu yhdistetään kokonaisvaltaiseen oppimisympäristösuunnitteluun, jonka ytimenä ovat HENKILÖKOHTAISET JA PIENYHTEISÖLLISET OPPIMISYMPÄRISTÖT SUURESSA LUKIOSSA. Tämä tarkoittaa sosiaalisesti turvallisten pienten yhteisöjen muodostumista tukevia monikäyttöisiä tilaratkaisuja, joissa tehdään näkyväksi henkilökohtainen virtuaalinen oppimisympäristö (Personal Learning Environment, PLE). Suunnilleen samassa aikataulussa rakennetaan tai saneerataan uudet tilat opiskelijamäärältään pienemmälle Jämsän lukiolle samoja ydinajatuksia soveltaen.
Oppimisympäristösuunnitteluun tulee luontevasti mukaan elinikäisen oppiminen, koska Jyväskylän aikuislukion yli 600 opiskelijaa opiskelevat samoissa tiloissa päivälukiolaisten kanssa kuten myös IB-lukiolaiset, joiden kautta kansainvälistyminen painottuu erityisellä tavalla. Urheilulukion erityistehtävä tuo suunnitteluun omat erityistarpeensa samoin kuin musiikin ja yrittäjyyden painotukset.

Hankkeen pedagogiset tavoitteet

Suunnittelun painopisteitä ovat:

  • sosiaalinen turvallisuus - pienet lähiyhteisöt suuren lukion sisällä
    • opiskelijoiden lähiyhteisö - sosiaalisesti ja fyysisesti turvallinen kotipesä
      • ihmisen kokoinen määrä opiskelutovereita
      • pitkäaikaiset opiskelija-opettajasuhteet, opettajien vaihtuvuus minimoidaan
      • ihmisen kokoinen fyysinen kotipesä, jossa suurin osa lähiopiskelusta tapahtuu
    • opettajien lähiyhteisö - sosiaalisesti ja fyysisesti turvallinen ja toimiva työyhteisö
      • työyhteisön rakentamiseen kiinnitetään erityishuomiota, koska henkilöstön lähityöyhteisöt muuttuvat sekä sosiaalisesti että fyysisesti uusien lukioiden rakentuessa
  • fyysisen ja virtuaalisen kohtaamisen ja jakamisen paikat: yhteinen fyysinen ja virtuaalinen tila fyysisen oppimisympäristön sydämenä - joustavasti monikäyttöisiä tiloja erikokoisten opiskelija- ja opettajaryhmien kohtaamisille, verkostoitumiseen yhteistyökumppaneiden kanssa, hiljaiseen työskentelyyn sekä tiedonhakuun
  • PLE:n (Personal Learning Environment) systemaattinen käyttöönotto opiskelijoiden lukio-opintojen ja elinikäisen oppimisen suunnittelun ja hallinnan välineenä
  • digitaalisen oppimisympäristön tekeminen näkyväksi fyysisessä oppimisympäristössä
    • vuorovaikutteiset tiedotuskanavat sekä mobiilien päätelaitteiden laiteriippumattomat näyttöruutu- ja projektoriratkaisut harkitusti sijoiteltuina fyysiseen tilaan
    • virtuaaliset vuorovaikutteiset ikkunat toisille lukiokampuksille ja yhteistyökumppaneiden tiloihin, erityisesti kansainvälisiin IB-lukioihin
    • sosiaalisen median, virtuaalisten oppimisympäristöjen, PLE:n ja fyysisen kohtaamisen yhdistäminen
  • suuren lukion fyysisen turvallisuuden parantaminen digitaalisen viestinnän keinoin (kriisiviestintä)
Share |